Kolumni on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 3.1.2025
Havahduin vuoden vaihteessa ajan kuluun. Vuonna 2025 Suomi on ollut 30 vuotta Euroopan unionin jäsen. Vuonna 2025 vuosikymmen 2020-luku on puolivälissä. Vuonna 2025 on kulunut yhtä paljon aikaa vuoteen 2000 kuin vuonna 2000 vuoteen 1975.
”Kaikki on muuttunut, eikä mikään ole muuttunut.” Näin totesi presidentti Sauli Niinistö jäähyväispuheessaan maaliskuussa 2024. Tämä aforismi omaankin mieleeni tuli. 2020-luku on ollut lähes dystooppinen vuosikymmen: lähes kaikki tulevaisuudentutkijoiden maalaamat uhat ovat toteutuneet. Tappava kulkutauti, Venäjän hyökkäys Eurooppaan, asuntokaupan ja rakentamisen alamäki, valtionvelan paisuminen… Toisaalta näissä ei ole mitään yllättävää – vuosikausia olemme tienneet maailmanlaajuisen pandemian riskin ja olleet huolissamme julkisesta taloudesta. Idän uhka on suomalaisilla melkeinpä perimässä.
Suomessa on muotia tänä päivänä sanoa, että olimme pitkään sinisilmäisiä. Virheitäkin on vuosien aikana tehty, mutta rohkenen väittää, että moneen Euroopan maahan verrattuna Suomessa oltiin kaukonäköisiäkin ja muistettiin, että ”mikään ei ole muuttunut”.
Olimme jääräpäitä emmekä luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta. Olemme säilyttäneet kotimaisen ruoantuotannon maataloustukiakin maksamalla. Olemme panostaneet uusiutuvaan energiaan emmekä vain tuoneet energiaa Venäjältä. Ensimmäisellä eduskuntakaudellani 2015-19 säädimme uudet tiedustelulait. Suomen turvallisuusviranomaiset ovat ensiluokkaisia. Sen todisti joulun operaatio Itämerellä.
Ei käy kieltäminen, etteikö maailma näyttäisi uutena vuotena hankalalta. Vapaakauppa, kansainvälinen oikeus ja iloinen globalisaatio ovat vastatuulessa. Tullimuurit ja itsekäs kansallisen edun tavoittelu ovat nousussa. Emme millään pääse pakoon tosiasiaa, että ilmastonmuutos jyllää ja uhkaa koko ihmiskunnan elämää. Turvallisuus ja omavaraisuus ovat päivän sanoja.
Suomi ei kuitenkaan pärjää märehtimällä. Olen huolissani siitä, että tällä hetkellä meillä äänessä ovat epätoivon ja masennuksen profeetat. Kun maailma muuttuu rajusti, pienen maan pitää fiksusti osata asemoitua tarvittaessa uudelleen. Suomella on edelleen kaikki mahdollisuudet menestyä: meillä on koulutettu väestö ja toimiva yhteiskunta.
Käpertymisellä ja nostalgialla ei pärjätä. Tarvitsemme 30 vuoden takaisen tuoreen EU-Suomen henkeä. Silloin vaikeana aikana pohjalaisetkin lähtivät voimalla tekemään tulevaisuutta. Joulukuussa valtiopäiväneuvoksen arvon saanut Kyösti Virrankoski meni valvomaan meidän etujamme EU-parlamenttiin. Lapsuuteni Ylihärmässä lapsesta eläkeläiseen yhdessä opettelimme Internetin käyttöä koulun ATK-luokassa.
Pohjalaismaakunnissakin on hyvät eväät tulevaisuuteen. Pk-yrityskenttämme antaa todella hyvän pohjan. Ruokaa ja maataloutta tarvitaan jatkossakin. Matkailussa ja tapahtumissamme on vetovoimaa. Maakuntamme tarvitsevat vain lisää tutkimusta ja kehitystoimintaa, nuoria ja uusia ihmisiä niin Suomesta kuin maailmalta.
Politiikan vuodessa toivon, että hallitus lopettaisi ”edellinen hallitus”-syyttelyn. Se on jo noloa. Meiltä oppositiossa edellytän enemmän omia vaihtoehtoja pelkän kritiikin sijaan.
Antti Kurvinen
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kesk.)
Kauhava