Antti Kurvinen

Miksi lamakeväänä jaetaan huippuosingot?

Jaa tämä ystävällesi

Julkaistu Pohjalaisessa 30.1.2016

Edellisessä kolumnissani 3.1. nostin esille tavallisten kansalaisten säästämisen ja sijoittamisen merkitystä talouden kehitykselle. Nyt on aika, jolloin osakesäästäjät ja muut sijoittajat saavat palkkiota panoksestaan. Lähiviikkoina suomalaiset pörssiyhtiöt julkistavat tulostietojaan vuodelta 2015 ja samalla esityksiään osingon jaosta. Asiantuntijat ovat puhuneet jopa ”huippuosingoista”.

Esimerkiksi Kauppalehti uutisoi 25.1., että 94 pörssiyhtiöstä noin puolet nostaa osinkoaan viime vuodesta. Danske Bank arvioi Suomi-osakkeiden osinkotuotoksi neljä prosenttia.

Osinkouutiset herättävät ristiriitaisia aatoksia.

Positiivista on, että talouden vastatuulesta huolimatta suomalaiset yritykset menestyvät. Vaikka Suomi yskii, pörssiyhtiömme porskuttavat muiden markkinoiden voimalla. Erityisesti osingon maksajat tekevät tilinsä Aasiasta ja muilta kehittyviltä markkinoilta.

Suomalaiset yhtiöt ovat aidosti globaaleja ja pohjoinen osaamisemme on edelleen vankka pohja. Hyvät osingot myös rohkaisevat ostamaan kotimaisia osakkeita ja tuomaan lisää sinivalkoista väriä talouselämään.

Hyvät osingot houkuttavat myös kansainvälisiä sijoittajia Suomen pörssiin.

Isot osingot kuitenkin saavat ryppyjäkin otsalle. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, että tuhansia suomalaisia on lomautettu ja irtisanottu ja potkut jatkuvat. On vaikea pitää kohtuullisena sitä, että miljonäärit tulouttavat suuria summia samaan aikaan kun eläkeläisten ja opiskelijoiden asema tiukkenee.

Kaikista huonoin viesti suurosingoista on se, että moni menestyvä pörssiyhtiö ei halua tai uskalla investoida, vaan tyhjentää pulleaa kassaansa omistajille. Isoilta yrityksiltä näyttää puuttuvan visioita uuteen kasvuun, ja Suomi tuntuu tällä hetkellä liian riskipitoiselta investointikohteelta.

Huippuosinkojen kolmas kielteinen viesti on se, että edellisen vaalikauden sinipunahallituksen yhteisövero- ja osinkoverotusuudistukset eivät ole johtaneet tavoiteltuun lopputulokseen. Yhteisöveron alennuksen piti sysätä investointeja liikkeelle, mutta sen sijaan talousuutiset ovat täynnä yt-neuvotteluja. Osinkoverotus ei suosi pieniä kasvavia osakeyhtiöitä.

Suomen yritysmaailmaan tarvitaan nyt hyviä uusia vientituotteita ja uskoa pitkäjänteiseen rakentamiseen. Tarvitaan kuitenkin myös eettisyyttä ja kohtuullisuutta. Maksimiosingot ja lakkouho ovat sukua keskenään.

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä hallituksissa ja keskeisissä johtotehtävissä on hyvin pieni piiri. Sitoutuneita omistajayrittäjiä pitää edelleen suosia ylisuurilla optioilla etsiskeltävien palkkajohtajien sijaan.

Kaikki suomalaiset yritykset tarvitsevat paikallista sopimista, jossa sekä yritys että työntekijät joustavat. Pörssiyhtiöistä muuhun talouteen on siirtynyt ajattelu ”kvartaaleista”. Tulosta mitataan 4 kuukauden jaksoissa.

Kestävän kasvun luomiseen muutama kuukausi on liian lyhyt aika. Omistajayrittäjän kvartaali on neljä vuotta, perheyrityksellä 25 ja energia-alalla sekä maa- ja metsätaloudessa 50 vuotta.

Tätä henkeä Suomi tarvitsee.

Antti Kurvinen (kesk.)
kansanedustaja
Kauhava

Jaa tämä ystävällesi