Ensimmäisen täyden työviikon torstainani tiede- ja kulttuuriministerinä seisoin eduskuntatalon rappusilla vastaanottamassa mielenosoitusta.
Kulttuuriväki kävi oikeutetusti lämpöisenä kohtuuttomaksi koetuista koronarajoituksista. Tuo päivä jäi elävästi mieleen. Suoraan kun hyppää syvään päähän, aika pian käy selväksi, osaako kaveri uida.
Nyt 11 kuukautta myöhemmin ministerin pesti päättyy. Tunnen haikeutta, mutta myös iloa onnistumisten äärellä. Rajoitukset saatiin väännettyä oikeudenmukaisemmiksi ja lopulta pois kokonaan. Muistan elävästi hallituksen neuvottelut helmikuussa, kun esityksestäni tapahtumien rajoitukset päätettiin purkaa.
Aika monta muutakin asiaa saimme vajaan vuoden aikana aikaiseksi, eikä vauhtia ole puuttunut. Itsestään mikään ei ole tapahtunut, kaikki ovat vaatineet hyvän tiimin ja kovan työn.
Isoimmaksi asiaksi nostan Veikkauksen rahoituksen siirtämisen budjettiin ja rahoitustason turvaamisen vuosiksi eteenpäin. Paalutin tavoitteen jo kauteni alkumetreillä. Parlamentaarisen ryhmän työn ja hallitusten linjausten jälkeen kulttuurin, liikunnan, nuorison ja tieteen rahoituspohja on vankalla maaperällä. Päätökset ovat kauaskantoisia ja luovat tulevaisuususkoa.
Suurin keskustelu kaudellani käytiin korkeakoulupolitiikan suunnanmuutoksesta, jossa pääsin jatkamaan keskustalaisten edeltäjieni Hanna Kososen ja Annika Saarikon kädenjälkeä. Aiempien uusien aloituspaikkojen lisäksi myönsin noin 2300 uutta opiskelupaikkaa ministerikauteni aikana. Yhteensä me keskustalaiset tiedeministerit olemme myöntäneet yli 12 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa ympäri Suomea, tuntuvan lisärahoituksen kera.
Pitkäaikainen jälki jää myös uusista myönnetyistä koulutusvastuista. Alueiden ja korkeakoulukentän toiveita päästiin toteuttamaan urakalla. Omalla kaudellani myönsin korkeakouluille kautta maan yhteensä 17 uutta oikeutta kouluttaa esimerkiksi insinöörejä, juristeja, yhteiskuntatieteilijöitä sekä kasvatuksen ja terveydenhuollon osaajia. Päätöksissä lyövät kättä alueiden, nuorten, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen toiveet.
Tammikuussa 2022 tekemäni päätös uusista koulutusvastuista on ilmeisesti suurin yksittäinen korkeakoulutuksen kertalaajennus ammattikorkeakoulujen 1990-luvulla tapahtuneen synnytyksen jälkeen.
Tahto koko Suomen kehittämisestä on vuosien keskittämislinjan jälkeen valtava muutos. Tasapainoisen aluekehityksen ja sivistyksellisen tasa-arvon edistäminen voimatoimin on saanut keskittämislinjan edustajien parrat pärisemään. Tämäkin on merkki, että nyt on osuttu ytimeen. Moni koulutuspolitiikan konkari on todennut, että tekemämme ratkaisut ovat mittasuhteiltaan historiallisia ja hakevat vertaistaan.
Laadukas korkeakoulutus tarvitsee tuekseen myös vahvaa tutkimusta ja tiedettä. Kevään kehysriiheen tekemäni esitys tieteen rahoituksen kehystason nostosta menestyi hallituksen neuvotteluissa. Huippututkimusta rahoittavalle Suomen Akatemialle ratkaisu oli erittäin tärkeä. Iloitsen myös siitä, että liian usein varjoon jäävää ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta sai lisää rahoitusta.
Isoista asioista pöydälle osui myös tekijänoikeusdirektiivi, jonka hallituksen esityksen ensimmäinen versio sai koronan runtelemalta kentältä tyrmistyneen vastaanoton. Taiteilijoiden viesti kuului. Teimme suuresta uudistuksesta tekijämyönteisemmän, joka vastaa mahdollisimman hyvin direktiivin alkuperäistä henkeä. Tässäkin työssä haluan lausua ministeriön erinomaiselle virkakunnalle lämpimän kiitoksen.
Tiede- ja kulttuuriministerin salkku on varsin moninainen, eikä mikään inhimillisen elämän alue ole sille vieras. Olen saanut olla edistämässä Kansallisteatterin remonttia, kuvataitelijoiden näyttelypalkkiomallia, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun pysyvää nostoa, e-lainauskorvauksen kohentamista, YTHS:n mielenterveyspalveluiden parantamista, nuorten koulutusmahdollisuuksien parantamista ja tieteen rahoituksen kasvattamista. Ehkäpä eniten palautetta on tullut opintotuen tulorajojen pysyvästä nostamisesta 50 prosentilla. Päätöksieni jälkeen opiskelija saa tienata vuodessa noin 6000 euroa enemmän kuin ennen ministeriyttäni. Sosiaaliturvaa kehittämällä ahkeruudelle voidaan tehdä jatkossakin tilaa.
Kiitos kuluneesta vuodesta työkavereille ja kaikille sidosryhmille. Arvostukseni kulttuurin, korkeakoulujen, liikunnan ja nuorison parissa tehtävää työtä kohtaan on äärimmäisen korkealla. Olen kiitollinen, että olemme saaneet tehdä töitä yhdessä. Tämä on ollut huikea matka ja koen olevani etuoikeutettu kun olen saanut tehdä töitä näiden asioiden eteen.
Koen siirtyväni nyt sielunviljelystä sinne varsinaisen viljelyn puolelle. Kynän vaihtuessa auraan säilyy periaatteeni samana. Pitää muistaa, että kaiken hyvän takana on ihmisten työ, jota pitää puolustaa. Jos ei ole artisteja, ei ole taidetta. Jos ei ole viljelijöitä, ei ole ruokaa.
Antti Kurvinen
Tiede- ja kulttuuriministeri 27.5.2021 – 29.4.2022
Maa- ja metsätalousministeri 29.4.2022 alkaen