Antti Kurvinen

Suomi tarvitsee oman tiedustelulainsäädännön


Julkaistu Pohjalaisessa 24.2.2018

Kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi hallitus on antanut eduskunnalle tiedustelulainsäädäntöä koskevan lakipaketin. Se koostuu siviili- ja sotilastiedustelua, tiedusteluviranomaisten valvontaa sekä perustuslain muutosta koskevista esityksistä.

Mihin uutta lainsäädäntöä tarvitaan? Maailma on muuttunut ja monimutkaistunut myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Vakavimmat uhkat liittyvät rajojen ulkopuolelta tapahtuvaan kansainväliseen terrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä tietoverkkojen kautta kohdistuviin kyberhyökkäyksiin.

Meiltä puuttuvat riittävät ja itsenäiset työkalut huolehtia kansallisesta turvallisuudesta. Siviilitiedustelun osalta tietoa voidaan hankkia vasta silloin, jos tiedossa olevaa henkilöä epäillään konkreettisesta rikoksesta Suomessa. Sotilastiedustelusta ei ole tällä hetkellä edes säädöksiä. Olemme ulkomailta saadun tiedonvaihdon varassa. Tilanteemme on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellinen. Nyt asia pannaan kerralla kuntoon.

Lakipaketin päämääränä on, että Suomessa päättäjillä ja viranomaisilla olisi käytössä ajantasainen ja luotettava tieto kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkatekijöistä. Vain toimiva itsenäinen tiedustelu voi tuottaa sellaista tietoa. Käytännössä lakipaketti antaa toimivaltuuksia suojelupoliisille ja puolustusvoimille vakavien uhkien havaitsemiseksi ja niiden torjumiseksi.

Liikkeellä on ollut myös väärää tietoa. Siksi on syytä korostaa, että Suomesta ei ole tulossa poliisivaltiota eikä lainsäädäntömme jatkossakaan mahdollista kaikkiin kohdistuvaa massavalvontaa tietoliikennetiedustelussa. Luottamuksellisen viestin salaisuutta rajoitettaisiin mahdollisimman vähän ja vain sen verran kuin on välttämätöntä.

Tiedusteluviranomaisten valvonta muodostuisi eduskunnan harjoittamasta parlamentaarisesta valvonnasta sekä laillisuusvalvonnasta vastaavasta tiedusteluvaltuutetusta. Sillä varmistetaan luottamuksen säilyminen viranomaistoimintaan sekä turvataan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, tiedustelutoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja oikeasuhtaisuus sekä järjestelmän uskottavuus.

Eduskuntakäsittelyssä on arvioitava ennen kaikkea tiedustelutoiminnan asialliset ja toimivat rajat ja niihin osoitettavat riittävät resurssit. Pyrkimyksenä pitää olla laaja yhteisymmärrys tiedustelun perusteista, toteutuksesta ja valvonnasta.

Valiokunnilla on edessään erittäin vastuullinen työtehtävä. Sen pohjalta eduskuntaryhmät päättävät, yhtyvätkö hallituksen näkemykseen lakipaketin kiireellisestä voimaansaattamisesta, joka vaatisi eduskunnassa 5/6 enemmistön.

On syytä korostaa, että kansallisen turvallisuuden ydin tiivistyy viime kädessä yksittäisten ihmisten henkeen ja terveyteen sekä kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksemme häiriöttömän toiminnan turvaamiseen. Siksi pidän tiedustelulakipaketin nopeaa voimaansaattamista välttämättömänä. Jos haluaa lykätä asian hamaan tulevaisuuteen, tulisi esittää näkemykselleen painavat perusteet.