Antti Kurvinen

Seutukaupungit tärkeitä tasaisemmalle aluekehitykselle


Julkaistu Järviseutu-lehdessä 5.4.2018

Suomi on viimeisen 10 vuoden aikana keskittynyt uudella voimalla. Ennusteiden mukaan jatkossa jopa satojatuhansia suomalaisia muuttaisi muutamaan isompaan kaupunkiin. Suuria häviäjiä ovat olleet seutukaupungit. Ne ovat kuntia, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia, mutta eivät maakuntien keskuksia. Ne ovat ympäröivän maaseudun palvelukeskuksia. Tällaisia seutukaupunkeja on noin 50. Niissä saattaa olla ammatillinen oppilaitos, muttei juuri muita koulutuspaikkoja.

Seutukaupungeissa on usein vientiteollisuutta ja erityisesti alihankintaa. Etelä-Pohjanmaalla tyypillisiä seutukaupunkeja ovat esim. Alajärvi, Alavus ja Kauhava. Seutukaupungit ovat kärsineet teollisuuden rakennemuutoksista ja valtion työpaikkojen vähentymisestä. Mm. verohallinto, käräjäoikeus ja TE-toimisto ovat vetäytyneet. Kehitys on ollut luonnollistakin sähköisen hallinnon tuomaa, mutta mukana on ollut myös epäonnistuneita säästöjä.

Sipilän hallitus on tarttunut tilanteeseen. Kaupunkineuvos Antti Rantakokon esityksen perusteella on käynnistetty seutukaupunkiohjelma. Ohjelmassa käydään läpi, miten alue- ja elinkeinopolitiikalla ja koulutuspaikoilla saataisiin uutta voimaa alueille. Yksi ongelma on osaavan työvoiman pula teollisuudessa.
Seutukaupunkien aseman vankistamisesta hyötyisi myös muu maaseutu. Seutukeskus palveluineen voi olla varikko, jonka avulla elämä haja-asutusalueella jatkuu.

Tarvitsemme muutenkin uutta vahvempaa, mutta raikkaampaa otetta tasapuolisempaan aluekehitykseen. Tulevaisuuden aluepolitiikan ytimessä tulee olla elinkeinopolitiikka, digitaaliset palvelut, ihmisten useammalla paikkakunnalla eläminen, koulutus, matkailu ja yrittäjyys.