Antti Kurvinen

Puolueiden rooli Suomen itsenäistymisessä esiin


Julkaistu Pohjalaisessa 4.11.2017

Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Myös puolueiden toiminta olisi syytä nostaa esille juhlissa. Maalaisliitto näytteli jopa ratkaisevaa roolia itsenäistymiseen johtaneissa tapahtumissa.

Maalaisliiton ohjelma vuosina 1917–1919 voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: itsenäisyys, tasavalta, eheytys. Linja vetosi suomalaisiin. Puolue kasvoi kahdessa vuodessa eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin eduskuntavaalit 1. maailmansodan keskellä 1916. Sosiaalidemokraatit saivat yksinkertaisen enemmistön ainoan kerran historiassa.

Heinäkuussa 1917 eduskunta hyväksyi SDP:n ja Maalaisliiton johdolla valtalain, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut valta siirrettiin eduskunnalle. Venäjän hallitus vastasi hajottamalla eduskunnan ja määräämällä uudet vaalit lokakuulle. SDP piti hajotuspäätöstä laittomana.

Olot alkoivat muutenkin kärjistyä. Ruokavarastoja ryöstettiin Turussa ja Helsingissä. Työväenjärjestöt alkoivat perustaa omia kaartejaan ja porvarilliset piirit suojeluskuntia. Maassa oli lähes 100 000 venäläistä sotilasta.

Maalaisliitto nousi vaalien suurimmaksi voittajaksi. SDP säilyi eduskunnan suurimpana ryhmänä, mutta menetti enemmistönsä. 7.11. Leninin johtamat bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa. 14.11. Ammattijärjestöt julistivat yleislakon.

Seuraavana päivänä eduskunta jatkoi kiistaa siitä, miten korkein valta olisi järjestettävä. Maalaisliitto oli neuvotellut sovitteluratkaisua SDP:n eduskuntaryhmän kanssa.

Santeri Alkio teki ehdotuksen, että eduskunta päättää toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka oli kuulunut Venäjän keisarille. Ehdotus voitti äänin 68–127 esityksen, jonka mukaan korkein valta olisi siirretty senaatin talousosastolle.

Monet tutkijat ovat katsoneet, että 15.11.1917 voisi hyvin olla Suomen virallinen itsenäisyyspäivä, koska päätös katkaisi yhteyden Venäjään.

SDP:n ja maalaisliiton yhteistyö päättyi marraskuun 15. päivän dramaattiseen istuntoon. Senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 4.12. Varmemmaksi vakuudeksi eduskunta hyväksyi päätöksen Alkion ehdotuksesta 6.12. äänin 100–88.

SDP:n sisällä ääriainekset kaappasivat vallan ja ryhtyivät vallankumouksen tammikuun lopulla 1918. Maalaisliittolaiset ja oikeisto ryhmittyivät Mannerheimin johtamaan valkoiseen talonpoikaisarmeijaan.

Keväällä 1918 käyty vapaus-sisällissota on yksi Suomen historian surullisimpia vaiheita.

Itsenäisyyden säilymisen kannalta avainhenkilönä voidaan pitää SDP:n Väinö Tanneria, joka vuoden 1918 jälkeen luotsasi sosialidemokraatit rauhanomaisen demokratian tielle.

Itsenäistymiselle ja sen säilyttämiselle 2. maailmansodan aikana ja jälkeen keskeisen panoksen antoivat myös presidentteinä toimineet kokoomuslaiset J.K. Paasikivi ja P.E. Svinhufvud.

Molemmat torjuivat fasismin ja Paasikivi oli luomassa sotien jälkeen uutta ulkopoliittista asentoa.

Suomen 100-vuotiaan taipaleen yksi salaisuus ovat olleet vastuulliset ja kansanvaltaiset puolueet ympäri puoluekarttaa.