Antti Kurvinen

Pienten kuntien mahdollisuudet


Julkaistu Järviseudun Sanomissa

Suomessa on käynnissä iso muuttoaalto maaseudulta kaupunkeihin ja erityisesti Etelä-Suomeen. 2000-luvulla on tehty paljon kuntaliitoksia tavoitteena sekä palvelujen että vetovoiman turvaaminen. ”Suuruuden ekonomiasta” puhuminen on tuonut mieleen monessa pienessä perinteisessä suomalaisessa kunnassa ajatuksen: onko meillä mitään tulevaisuutta, jyrätäänkö meidät?

Sote-maakuntauudistus (SOTEMAKU) vaikuttaa pienten kuntien tulevaisuuteen kaksijakoisesti. Kuntien taloudellisesti kalleimmat ja toiminnallisesti raskaimmat palvelut siirtyvät uuden maakunnan järjestettäväksi. Tämä on helpotus pienemmille kunnille. Sote-palvelujen kustannukset ovat olleet suuria ja monesti ennalta-arvaamattomia. Kun ihminen sairastuu tai joutuu sosiaaliseen kriisiin, apu pitää toimittaa maksoipa se mitä vaan.

Toisaalta rahoitus- ja järjestämisvastuun lähtiessä katoaa pieneltä kunnalta mahdollisuus vaikuttaa suoraan palvelun tarjoamiseen. Maakunta vuokraa kunnalta ja yksityisiltä tiloja palveluille. Tulevaisuuden iso kysymys on, miten SOTEMAKU:n valinnanvapaus tulee vaikuttamaan pienten kuntien arkeen.

Ihminen saa valita vuodeksi kerrallaan sote-keskuksen ja suun terveydenhuollon yksikön, joista palvelunsa hakee. Näiden ns. suoran valinnan palvelujen lisäksi ihminen voi saada asiakassetelin muuhunkin hoitoon. Lisäksi mm. fysioterapeutin palvelujen hakemiseen käytetään näitä asiakasseteleitä.

Voi sanoa, että talouden kannalta, kun kunnan budjetista poistuu n. 50-60 %, talous on tarkempaa ja tiukempaa, mutta ennustettavampaa.

Pienen kunnan kannalta sote-palvelujen osalta isoon rooliin nousee sellaisen toimintaympäristön luominen, jossa asukkaille olisi mahdollisimman kattava valikoima palveluntuottajia tarjolla. Roolia voi tulla esimerkiksi sopivien kiinteistöjen tarjoamisessa.

Pienkuntien houkuttelevuuden kannalta avainasia ovat yhteydet: niin liikenne kuin tietoliikenne. Myös pienten kuntien on kyettävä kansainvälistymään. Työllisyysmahdollisuuksien osalta mahdollisuuksia näen erityisesti biotaloudessa ja matkailussa, joissa on erityistä potentiaalia myös Järviseudulla.

Monet pienet kunnat ovat ikääntyneitä. Suuri eläkeläisväestön osuus ei kuitenkaan ole välttämättä rasite. Eläkeläiset ovat tänään ja tulevaisuudessa entistä aktiivisempia ja valveutuneempia. Erityisesti kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta vahvistuvat ikäihmisten panoksesta. Järjestöt ovat avainroolissa kuntien terveyden edistämistehtävän toteutumisessa.

Mikään kunta ei pärjää ilman nuoria ja perheitä. Lapsiperheitä pienemmät kunnat voivat houkutella turvallisuudella ja aidolla yhteydellä luontoon. Työnteko ja yrittäjyys ovat digitalisaation myötä entistä enemmän aika- ja paikkariippumatonta, mikä antaa mahdollisuuksia perheille sijoittua vapaammin.

Tulevaisuudessa kunta on entistä vapaampi, mutta enemmän vastuussa tulevaisuudestaan. Oma profiili ja erikoistuminen pitää löytää. Ongelmista huolimatta pieni kunta on monelle edelleen se paikka, jossa voi toteuttaa ”suomalaista unelmaa”.