Antti Kurvinen

Kasvupalveluallianssin sielunelämä arvoitus myös työministerille


Julkaistu Kuntalehdessä 16.1.2018

Hallituksen kasvupalvelu-uudistuksessa palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen kaavailtu allianssimalli aiotaan hioa valmiiksi lähikuukausina.

Hiottavaa riittää. Tiistaina Kuntatalolla kuntien päättäjille ja työllisyyspalvelujen asiantuntijoille järjestetyssä seminaarissa kävi selväksi, että allianssimallin käytännön toiminta ja mahdollisuudet ovat hämärän peitossa niin kunnissa kuin ministeriössäkin.

– Nyt on perehdyttävä allianssin sielunelämään, mihin se antaa mahdollisuudet, työministeri Jari Lindström, sin., sanoi Kuntatalolla.

Ministeri totesi, että hän ei vielä osaa vastata kysymykseen, mitä allianssimalli käytännössä tarkoittaa.

Lindström linjasi allianssimallista yhdessä elinkeinoministeri Mika Lintilän, kesk., ja oikeusministeri Antti Häkkäsen, kok., kanssa viime viikolla.

Allianssilinjauksen taustalla on ajatus resurssien yhdistämisestä ja siten paremmista tuloksista työllistämisessä kuin maakuntien ja kuntien toimiessa erikseen.

Maakunnan on määrä ottaa järjestettäväkseen nykyisin ELY-keskusten ja TE-toimistojen tarjoamat yritys- ja työllisyyspalvelut. Allianssimallissa maakunta, kunta ja palveluntuottajat jakaisivat sopimissaan yhteishankkeissa riskit ja hyödyt

Mahdollistaako allianssi kokeilut?

Allianssimalli nousi esiin myös seminaaarin paneelikeskustelussa, muun muassa siitä näkökulmasta, tulisiko allianssin mahdollistaa työllisyyskokeilujen tyyppistä toimintaa.

Esimerkiksi Pirkanmaalla kymmenen kunnan kokeilussa on yhdistetty TE-toimistojen ja kuntien resurssit yhtenäisen toimintamallin alle niin että kuntien lähipalvelut ovat säilyneet ja asiakkaat saavat henkilökohtaista, tarpeisiinsa räätälöityä palvelua.

– Jokainen maakunta on aika erilainen, pitäisi hyväksyä erilaiset ratkaisut. Jos jossain maakunnassa halutaan antaa suurempaa vastuuta tietylle kunnalle, sen pitäisi olla mahdollista, SDP:n kansanedustaja ja Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen sanoi.

Myös keskustan kansanedustaja, Kauhavan kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Antti Kurvinen liputti joustavan soveltamisen puolesta.

– Se miten olen ymmärtänyt allianssin rautalangan, kyllä sen pitäisi mahdollistaa tämäntyyppinen toiminta [kokeilut]. Ei ole ortodoksisesti eroteltu, kuka on järjestäjä ja kuka tuottaja. Mukana on oltava järjestöjen ja yritysten toimijoita.

– Järkeni mukaan luovat mallit joissa porukalla voidaan katsoa toimintaa, pitäisi pystyä jatkamaan, Kurvinen sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja ja ensimmäistä kauttaan Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Juhana Vartiainen arvioi allianssin mahdollistavan erilaisia ratkaisuja mutta suhtautui epäilevästi kokeiluihin ylipäänsä. Hänen mukaansa kokeiluissa ”kaikki kukat kukkivat”.

– Voidaan tehdä isoja virheitä kun päätellään mikä toimii.

Vartiaisen mukaan kokeilukulttuuri pitäisi ymmärtää koeasetelmakulttuuriksi, jossa tehdään satunnaisia kokeita ja kysytään tutkijoilta mikä näyttää toimivan, ja sitten yritetään kehittää allianssia ja kuntien toimintatapoja tällaiseen suuntaan.

Juhana Vartiainen (oik.) onnistui keskustelun lomassa naurattamaan Joona Räsästä ja Antti Kurvista.

Lakiesitys viivästyy

Kasvupalvelulakiesityksen oli vielä syksyllä määrä mennä eduskuntaan helmikuussa. Nyt eduskuntakäsittely viivästyy. Lindströmin mukaan lakiesitys saadaan kansanedustajille huhtikuussa.

– Siitä huolimatta jää aikaa hyvin käsitellä lakia yhdessä muiden lakien kanssa, Lindström sanoi.

Lindström ei ottanut suoraan kantaa siihen, voivatko meneillään olevat, tämän vuoden loppuun aikataulutetut työllisyyskokeilut saada jatkoaikaa ensi vuodeksi, kuten ne ovat toivoneet. Kokeiluista päätettäessä maakuntauudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Kun uudistuksen voimaantulo siirtyi vuodella, kokeilijat haluaisivat tuon vuoden verran lisää kokeiluaikaa.

Ministerin mukaan asiasta voidaan keskustella.

– Lähtökohtaisesti ajatus on, että kunnat valmistuvat sen vuoden [2019] ajan muutokseen.